30.1.15

Setin täydennys

Viikonloppu taas koittaa ja on saatu lunta, pakkasten jälkeen vähän leudompia päiviä ja tänä viikonloppuna kuopukseni muuttaa taas takaisin Keski-Suomeen Vaasasta, jossa oli tekemässä opiskelunsa työharjoittelua. Hän on oppiinsa ollut erittäin tyytyväinen ja olen vakuuttunut, että hän on koskettanut kanssakulkijoitaan myös Pohjanmaalla, on sellainen puoleensavetävä tyyppi nimittäin ;-) Ja mun on ollut ikävä, joten pakotan hänet vierailemaan lähiviikkoina äidin luona usein tai vielä useammin!


No mutta, sain nyt kuvatuksi tuon edellisen postauksen lumenvalkean setin rannekorun. Laitoin sen keskelle taottuun hopearenkaaseen noiden pikkuisten valkoisten seuraan tuollaisen hopeisen 'friends'-riipuksen. Vaikka ennakoinkin tulevaa Ystävänpäivää, niin ystävän päivähän on aivan joka päivä, eikö niin! Ettei tarvi mihinkään yksittäiseen päivään sitoa, ei korua eikä tärkeää henkilöä.


Puolenpäivän aikaan paisteli aurinkokin, mutta en minä silloin kameraan tarttunut vaan vasta kun alkoi hämärtyä, just!



25.1.15

Ketju-haaste 1/3

Täytyyhän minun tietenkin haastajana aloittaa tämä Korukoplan ketjuja koskenut haaste.
Koruja aiheeseen tulee kolmena perättäisenä sunnuntaina; kukin saa valita mieleisensä aikataulun, joten mukaan ehtii mainiosti!

Eli kaulakorua tarkoituksena itse muotoiltu ketju
("toisiinsa liitetyistä renkaista tms. osista koostuva nauhamainen tai köysimäinen taipuisa rakenne" sanakirjasta)
sekä lisähaasteena korussa tulee toteutua kolmen rivi seuraavasta ruudukosta

  puu
   jokeri
   punainen
  metalli
   neliö
   sininen
  kivi tai lasi
   jokeri
   valkoinen
  tekstiili
   pyöreä
   musta

Olipas aika hankala löytää omista helmistä mitään sopivaa!

Kuvittelin ensin tekeväni ketjua noista edellisen postauksen vasaroiduista hopealenkeistä hiukan enemmältikin, mutta en löytänyt mieleisiäni mustia helmiä, tai neliönmallisia sinisiä... Sattui sitten eteeni pari noita kaiverrettuja valkeita kukkahelmiä valmiiksi linkitettyinä, hmm... kaulakorua niistä olin ajatellutkin. Ja kappas, löytyi sopiva rivi: kivi, jokeri, valkoinen ;-)
Ja vaikka helmilinkit olisivat tietenkin vastanneet haasteen kuvausta ketjusta aivan sinälläänkin, halusin koruun lisäilmettä noilla eteen sijoittuvilla hopealenkeillä sekä niihin ripustetuilla pikku lasihelmillä - pääsin pitkästä aikaa tekemään myös korupiikkejä ohuemmasta hopealangasta. (Ne on niin nopsa tehdä, että ihmettelen, miksi edes tilaan valmiita korupiikkejä!)


Teen settiin myöhemmin vielä rannekorunkin, tässä kuitenkin korvakorut, hopeakoukuissa upotettuina kuutiollista zirkoniaa, bling!

Tästä linkistä pääset Korukoplaan ja sieltä kommenteista löydät tänään koruaan esittelevät (ei kyllä vielä ollut muita kuin allekirjoittanut...)

***

Korukaupassani myös tämän postauksen valkeat ihanaiset.

***

20.1.15

Pieniä askeleita


Jälleen kerran pitää aloitella pienistä osista mietiskely. Nimittäin tuon Korukoplan haasteen. Enpä tajunnut sitä ruudukkoa tekaistessa, että olisin varmistellut itselleni jonkun sopivan rivin :-o Ehei, samalla viivalla siis ollaan kaikki.


Pikkumustani on pitkään odotellut, josko hänelle olisi käyttöä. Ajattelin sitten juottaa muutaman hopealenkin, kun niitä tarpeita on kotona.

Paksusta hopealangasta neulepuikon ympärille kiersin renkaat ja juotin, liotin sitruunahapossa sekä vasaroin ja kuvioin litteämmiksi. Tiedän, toiset tykkää säännöllisistä, sileistä ja kiiltävistä, minä tykkään vähän reppanan näköisistä ja saatan noita vielä patinoidakin, ehkä.

(Aurinko värjää hopeaa punertavaksi.)

Yritin sitten Kaisan kirja-arvion innostamana kaivaa naftaliinista myös filigraani-langan. Noista piti tulla joko munuais- tai sydänkuvioita, mutta kovin on hakusessa... Katsotaan, saanko edes kahta samanlaista aikaiseksi :-D Täytyy kai minunkin ottaa se oma kirjani kauniiseen käteen ja hiukkasen harjoitella. Mutta kun filigraanilanka käyttäytyy aivan eri tavalla kuin normipyöreä hopealanka, niin kerrankin haluaisin heti onnistua! Ettei menis kallista lankaa aivan hukkaan. Ne mun joskus kauan sitten koruissani käyttämät ötökät oli tehty tuolla filigraanilangalla, siis siivet. Muutenkin tekisin mieluummin jotakin, mitä ei ole kirjassa, ehkä mä jotakin keksin.


18.1.15

Sunnuntain viettoa

Korukoplasta löytyy nyt sitten uusi haaste! Ai kun mahdollisimman moni lähtisi mukaan!



Itse tunnen oloni jotenkin hyvin energiseksi tänään. Olisiko osuutta ihanalla kookoskahvilla, jota laitoin ripauksen aamukahvini sekaan? Pelkkä tuoksukin jo huumaa :-) 


Sain kyseisen maustekahvin eilen siskoltani. Hän toi myös noita annoskokoja haudutettavaa teetä. Varmaankin tänään tulee yksi niistäkin kokeiltua - jalankulkijoille on varoitus erittäin liukkaasta jalankulkusäästä ja meidän mäellä se todella tarkoittaa sitä! En siis aio suuremmin ulkoilla, ehkä aloitan Koplan haastekorua ja lueskelen erästä tiiliskivi-romaania... Kupponen teetä kuuluu lukunautintoon.


Jaa, teinpä muutaman parin lisää näitä yks ja kaks -korvakorujakin, ihanan säihkyviä Swarovskin kristalleja! Kuvasta voi saada liiankin säihkyvän mielikuvan, mutta kyllä nämä ovat ihan jokapäivän koruja! Ja mukaan tulee muuten tavallinenkin nappikorviksen tausta, joten tuota pikkunappia voi käyttää yksinäänkin. Kaupassa ovat.





10.1.15

Helmeillään

Oijoi! Kyllä vaan makeanvedenhelmet ihastuttavat uudestaan ja uudestaan! Nämäkin helmet ovat vanhoista varastoistani ja omasta mielestäni aivan parhaita, koska niitä ei ole värjätty vaan ne loistavat ja hohtavat täysin Luontoäidin kätten jäljiltä.
Makeanvedenhelmet sopivat arkeen ja juhlaan, jokapäivään!

 


Korua ei ole solmittu, mutta näinkin se laskeutuu pehmeästi ja tuntuu niin ihanalta, oi tuota helmien juhlavaa kiiltoa. Korun hopeiseen lukkoon voisi lisätä riipuksenkin, jonkin ihanan ison keramiikkakuvion vaikka, tai, tietenkin hopeaa tai kiveä tai...

Lisääkin makeanvedenhelmiä on työpöydälläni.

***

Silmänruokaa

Kävinpä eilen "kaupungilla" s.o. keskustassa viettämässä kiinnostavia hetkiä Käsityön museossa. En ehtinyt aivan kaikkea aikomaani katsella, mutta otin poikkeuksellisesti käynnilläni myös kuvia. Poikkeuksellisesti siksi, että eihän minulla ole tapana edes kuljettaa kännykkää/kameraa mukana ;-)

Olipas virkistävää nähdä nuorten kotimaisten taiteilijoiden taidelasia. Tämä Horn Machine vastaanotti lasista kiinnostuneen  virkistävällä huumorilla, tekijä Johannes Rantasalo. (Voitte tuolta museon nettisivulta lukea hänestä ja muista näyttelyn lasintekijöistä.)


Ja alla samalta tekijältä Stranger in the night, vekkuli eikö vaan!






Olihan esillä pienempää ja sievempää, "perinteisempää lasitaidetta", muffinsseja ja kukkia, mutta nämä metallin ja lasin yhdistävät teokset ihastuttivat minua.

***

Pieni näyttelynsä oli koottu myös Taitoliiton muotoilukilpailun palkituista, hienoa kädentaitoa.

***

Aulagalleriassa oli niin, niin kiinnostava japanilaisen katumuodin ja cosplay-asujen näyttely! Kävelin siinä edestakaisin ihailemassa pieniä yksityiskohtia.

Ensin yläkerran suunnasta otettu yleiskuva näytillä olleista japanilaistyttöjen asuista, röyhelöä, rusetteja, pitsiä, paljon yksityiskohtia, hiuskoristeita, aina asuun muokatut kengät. Näitä näkyy todella paljon, kun katselen Japanin televisiolähetyksiä. Myös pojat, etenkin musiikkialalla, pukeutuvat näyttävästi etenkin mustiin Visual kei -tyylilajin asuihin.
 

Suomalaiset ovat menestyneet hienosti cosplay-asujen kilpailuissa - ei mikään ihme, kun katselee esillä olevien asujen huolellisia ja tarkkoja yksityiskohtia! Vaikka cosplay (= costume play, pukuilu, rooliasuihin pukeutuminen) ei olisikaan se oma juttu, niin näitä katselee mielikseen, suosittelen!


Tämä helmin kirjottu kaulus on Iris Rönkön puvusta (näyttelyssä Nagoyassa 2009) ja alla puolestaan Maija Melasen palkitun puvun (Praha 2013) yksityiskohtia.



***

Huom.huom. Perjantaisin kaikissa Jyväskylän museoissa ilmainen sisäänpääsy ja Käsityön museossa tammikuun ajan pääsee maksutta näyttelyihin paikallisella kirjastokortilla.


Aasinsiltaa; Tuota japanilaista NHK worldia katsellessa tarttui sellainenkin tieto, että joissakin Tokion kirjastoissa kokeillaan lukusalien taustamusiikkina luontoääniä, veden solinaa ja muuta rauhallista sekä annetaan asiakkaille myös tuoksuelämyksiä, esimerkiksi laventelia, eukalyptusta... Äänille sanoisin kiitos, mutta tuoksuille en! Lähes kaikissa vaatekaupoissa, kirjakaupoissa y.m. aivastelen pienimmistäkin tuulahduksista eli ei mitään ylimääräisiä tuoksuja yleisiin tiloihin.

*

5.1.15

Suloinen Suomen talvisää!

Tänään on ihastuttava sää, kunnolla pakkasta ja aurinko paistelee; viime yönä kai olisi nähnyt revontulia, mutta en muistanut pysytellä valveilla ja tarkistaa ;-D

Koko loppuvuosi meni korunteon suhteen aikoessa ja miettiessä; mikään mitä aloittelin ei halunnut valmiiksi. Niinpä sitten annoin olla ja odottelin inspiraatiota, valoisampia päiviä, tekemisen iloa. Ja saivatpa ranteenikin sitten kunnolla levätä, ei ole nyt kipujakaan tekemistä häiritsemässä.

Ehkä se tästä jo pikkuhiljaa alkaa... en kyllä aio pakottaa mitään, katsotaan.




***

Mutta uusi korvakorumalli kiinnosti niin paljon, että tein muutaman version, omissa korvissa eka kuvan korut ovatkin killuneet joulusta asti!
Kuvaaminen tuntui taas niin hurjan hankalalta, yritin ottaa omista korvistakin kuvia, mutta ei nyt vaan onnaa. Tuo päätorso on sellainen jäykkis, että koru kääntyy hassusti ;-o





Olkoonkin, että tämä on niin helposti liimattu tai noiden pienten kristallien osalta valmispohjaan 'napsautettu', niin erilaisten kapussien yhdistelymahdollisuudet ovat rajattomat! Klassinen vaalea helmikään ei tunnu niin vanhanaikaiselta tässä uudessa mallissa. Kuvissa näkyvät isommat helmi- ja kristallikapussit ovat kooltaan 10mm ja pienemmät 6mm, Swarovskin kristallinapit 3mm.



***

Etsiskelin tuolta vuosien takaa tämän kirjoitukseni, jonka sisällöstä edelleen itseäni muistuttelen - että muutoksen kohteeni olisin minä eikä 'ne muut'.




Moni antaa uuden vuoden alkaessa lupauksia parempaa ja onnellisempaa elämää tavoitellen;
aloitan sitä, lopetan tuon, muistan sen...
liikun enemmän, laihdutan, muutun paremmaksi...

Monella on myös paljon toiveita oman onnensa ehdoksi;
voi kun voittaisin lotossa,
kunpa voisin olla sellainen tai tällainen,
kunpa se-ja-se olisi toisenlainen,
olisipa se ja tuo asia toisin, niin silloin...

Jo vuosia sitten eräs viisas elämäntaidon opettajani kehotti meitä kuuntelijoita:


"Ei onnellisuudessa ole kyse siitä, että toiveet toteutuisivat tai että muuttaisimme lähimmäistämme. Tärkein avain onnellisuuden tavoittamisessa on omassa itsessämme; ajatus kiteytyy kahteen sanaan, 'toivomuksista pyrkimyksiin'.
Toivominen on passiivinen olotila, jossa odotamme 'pelastajaa' ulkopuolelta, mutta pyrkiminen tekeekin itsestä toimijan."


Tavoitteisiinsa voi pyrkiä aivan pienillä askelilla, mutta muistapa se pyrkiminen joka päivä, joka hetki. Sellainen aktiivinen, muutoksille avoin olotila on kuitenkin ihanteeni.



Toivottelen tänne kurkistaville oikein hyvää alkanutta vuotta!


.